Alone in Berlin.

Neljä päivää suuressa kaupungissa, elokuussa 2017

takaisin

Maanantai, osa 1/8.

Kulmilla. Petersburger Strasse.

Frankfurter Tor.

Alexanderplatz.

Pankow.

Pyöränsäilytys. Mitenhän nuo ylemmät saa tuolta?

Menneen maailman charmia.

Laiturilla. Juna män justiinsa.

Toinenkin juna menee.

Pankow-Heinersdorfin S-bahn-asema ja pyöreä Rundlokschuppen, katettu kääntöpöytä, vuodelta 1893.

Pankowin tavara-asema oli toiminnassa 1900-luvun alusta vuoteen 1997. Se pystyi käsittelemään 1800 vaunua päivässä - vaunujen koosta ei ole tietoa.

Katettu kääntöpöytä ei ollut kovinkaan hyvä idea höyryaikaan. Niitä on saksassa jäljellä enää kaksi.

Rakennus on suojeltu, mutta joku idiootti ehti jo polttaa sen. Alueelle suunnitellaan ostoshelvettiä - sehän onkin uusi ja raikas idea.

Suojellusta osasta tehdään kuulemma oopperatalo. Tänne. Pankowiin. Berliinin Kontulaan. Innolla odotan.

Tämä katu on Prenzlauer Promenade. Ehkä hieman suureelista.

Tuo portti ei lupaa hyvää.

Romahtanut katto on harvoin hyvä merkki.

"Life goes on!"

Katolla kasvaa puita.

Juna Pankowista. Vihreä jättömaa on entistä ratapihaa.

Jaaha, tänne on tullut aita. Vielä pari kuukautta sitten sisään voi kuulemma vain kävellä.

Että videovalvontaa sun muuta. No, ei sitten.

Ratakin viety. Saatana.

Ehkä takakautta pääsee? Siirtolapuutarhan läpi siis.

Ei siis täältäkään.

Sanovat, että kääntöpöydän syvennys on täynnä vettä ja siellä ui kultakaloja. En olisi halunnutkaan.

Lentokonekin lentää.

Pitäkööt.

Occupy yourself. Kiitos tästä.

Tukirakenteet metallia. Ehkei se ihan heti romahda.

Pulujen valtakunta.

Kattohuopaa paksulti.

Vettä lattialla. Mitkä kuvausmaastot sisällä.

No, saahan tästäkin jotain.

Netistä kyllä löytyy, jos kiinnostaa. Güterbahnhof Pankow tai Bahnbetriebswerk Pankow-Heinersdorf hakusanoiksi.

No niin, takaisin kaupunkiin.

takaisin

edellinen - seuraava