Alas ja ylös

Autoillen Alpeille kesäkuussa 2015

takaisin

Nürnberg; keskusta ja viinijuhlat

Hostelli Five Reasons ja kaupunginmuuri.

Näkymä ikkunasta: oopperatalo. Ei huonompi paikka.

Polaroid onnistui tänään paremmin.

Tuomiopäivän pasuunan koesoitto.

Alkaa mennä väsyneeksi.

Maaninen hippi tahtoo ulos.

Tästä sai ajaa - väärältä se kyllä tuntui.

Pylväisiin on kirjoitettu ihmisoikeuksien julistus.

En voi hyvin.

Pylväät jatkuvat. Oikealla kansallismuseo.

Kas, banaani.

Vaude, tuollahan on YMCA.

Savua ilman tulta, taustalla St. Elisabethkirche.

American Store, British Empire ja tylyt parvekkeet.

Pitihän tämä arvata.

Tää on mun avain. Don't get any ideas.

Viehkeä yksisarvinen.

80-luvulta päivää.

City point. Tuo keltainen on kai plussapiste.

Arsenaali eli ammus-, ase- ja ruutivarasto.

Valoa ullakolle.

Frauentor. Tai ehkä Ludwigstor. Tai ehkä ne ovat sama.

Hyvää musaa tuollapäin. Ei näy ketään.

Lottokioskissa oli ihan myyjäkin.

Me ollaan hävitty tää peli.

Vasemmalla venataan, oikealla odotetaan. Eiku.

Nassauer Haus - ylimystön asuintalo, 1400-luku.

Täälläkin kuplitaan.

Enkelin oma katos.

Taide kommentoi ympäristöään.

Linna, filmipalatsi, punaiset takit.

Nürnberg rakennettin sodan jälkeen uudestaan - samoista kivistä, jos mahdollista. Tässä sen huomaa; näyttää vanhalta, mutta silti ei.

Kemikalioita, parfyymeja, äänilevyjä. Pop.

Tyylikäs herrasmies heilahtaa paikalle.

Arsenaali, taas.

Linnun alaruumis ja oksa pyllyssä;
vähemmästäkin nyrpeytyy ihminen.

Puoliksi kotka, puoliksi ornamentti
- ja piikkejä päässä. Sattuu, saatana!

Alkuperäinen talo oli kyllä toisaalla. Palaamme asiaan.

Viileä hengailija.

Munkin oma kellari.

Lintunainen keimailee, kotkanpuolikasta etoo.
Joku on vienyt koiralta luun.

Kohtaamisia; rakennusten ja ihmisten.

50 vuotta tekotukkaa.

Tyylikin on näköjään pysynyt samana alusta asti.

Lastenkuljetus tyylillä.

Mies hämmentyy uudesta keksinnöstä.

Leikehahmot kuin Monty Pythonin animaatioista.

Maaninen hämähäkkimies-ritari vaanii.

-Setä hei, onko mun tissit isommat ku tää omena?
-No en kehtais tuijottaa kyllä nyt tässä. Sun vaatteet näyttäis olevan tuollapäin...

-Mitäpä yli-ikäisen näköinen Jesse lausuu tähän omenajuttuun?
-"Mutsi" hei, oon niin kujalla etten ees nää sinne asti.

Filmipalatsi ja erikoinen suihkulähde.

Hetkinen, mistä tuo vesi tuleekaan?

No nyt on tädillä tissit kaulassa, jyhkeä niska ja isopäinen vauva. Taustalla iskuyritys epäonnistuu.

-Pentu perkele! Nyt loppuu se Angry Birds!
-Aijai! iPadi ei kestä pudotuksia!

Taisi se sittenkin olla rihvelitaulu.

Miehet ja naiset - etenkin tuo keltapukuinen. Ja lemmekkäät kivileijonat. Ja jouluvalot kesäkuussa.

St. Lorenz keskiajalta - erikoisteinit 90-luvulta.

Heilig-Geist-Spital eli pyhän hengen sairaala.

Pyhä henki on lähtenyt, nykyään tuolla on ravintola.

Uusi arkkitehtuuri ei ihan istu. Pegnitz virtaa vaan.

Koukkuja on, vaan ei kukkalaatikoita.

Tämän parempaa paikkaa ei täällä ole - ja tuollaisia sitten rakensitte.

Taide, otaksun.

Spitaalisen hyvää jo vuodesta 1486.

Ship of Fools. Ei hullumpaa.

-Reiska! Toi luuranko uhkailee taas!
-Koitas nyt olla. Täällä on taas tää vajaa kersa huonosti veistetyn tikarin kanssa.

Kirkko on Frauenkirche ja kello Männleinlaufen.
Pyhä Rooman Keisari, ei siis Rooman Keisari, pönöttää.

Torilla on viinijuhlat - kivennäisvesiyhtiö sponsoroi.

Ihan tylsää kuitenkin. Mulla on paremmat bileet täällä.

Hippi ja lasillinen Behringeriä. Musiikkilaitteita tuntevat saattavat huvittua miedosti.

Toinenkin hippi sai juomaa.

Tietenkin viinijuhlilta saa olutta -
monta eri lajia. Koska Saksa.

Pyhä Rooman Keisari kyselee varmaan kohta omenista.

Tädit alkavat käydä äänekkäiksi.

Pinkki kitara painonapeilla ja iPad-teline.
Let's born to rock.

Pikkurilli pystyyn.

Boom.

takaisin

edellinen - seuraava