The hills are alive with the sound of no.

Autoillen Alpeille kesäkuussa 2016

takaisin

Schwerin: ilta

Alareunan kaaret kiinnittivät huomion. Kuva taitaa olla liian pieni.

"Vot sie, mie ko laitan raparperilöit kastelkannuu ni siin hyö sit töröttäät - iha ku kotoon karjalas."

Talo vikuroi.

Ei varmaankaan läpikulkua.

Farmari-Trabant. Tämä on toki entistä itäpuolta.

Miedosti hylätty talo.

Naapurissa moderni koppi.

Auringonlasku Goethenstrassella.

Tuolla ranskis päättää päivänsä viettää yönsä.

Meidän hotelli.

Itsehän olen kivipää, enkä tarvitse parturia -

- mutta neidin tukka muistuttaa kieltämättä aika paljon tuota kuivakukkaa.

Viihtyisää seutua.

Ei uskoisi, että ollaan keskustassa.
Taitaa olla kuoleva kaupunki.

Talojen jäljet.

takaisin

edellinen - seuraava