Pikamarssia etelään

Autoillen välimerelle kesäkuussa 2017

takaisin

Soča-joen laakso 1/2

Pientä täydennystä. Nämä saivat jäädä hyllyyn.

Nyt pärisee. Drinkkeihin piti lisätä vain vodka.

Postojnasta kohti Nova Goricaa.

Tie 103, Kanalista hieman pohjoiseen.

Rautatiesilta.

Voimalaitoksen pato. Ei ole Soča irti.

Virtausta voisi luonnehtia hyvin miedoksi.

Klikkaa isommaksi (uusi ikkuna.)

Ajopuusta päätellen vettä on joskus enemmänkin.

Seuraava pysähdys tietyön takia. Ajanpa levikkeelle.

Lähemmäs reunaa ei kannata mennä.

Seutu on nättiä kuin mikä, mutta parhaisiin kohtiin ei voi pysähtyä. No, niin se on aina mennyt.

Valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä.
Palmut tosin puuttuvat.

Kallioleikkaus on hyvin suora.

Kivi taitaa olla pehmeämpää kuin meillä.

Nyt tarkkana. Täällä ei väistetä pientareelle.

Yliviivaustussin värinen talo. Sehän on sitten kiva.

Kirkko tuli aivan puskista.

Volče, Tolmin:in lähellä.

Volčen uninen keskusta.

Koulu.

Risteyksessä. Tie 102 länteen.

Johtosommitelma.

Jaaha, nyt pärisee.

Liikkuvasta autosta ei saa kaikkia kuvaan.
No, tämäkin riittää hyvin.

Ollaan jossain Kamnon paikkeilla.

Maanpinnalla ei ole muuta päräyttävää kuin värit.

Pelto oli oikeasti noin vihreä.
Cerkev Sv. Lovrenc, Smastin lähellä, siintää.

Huipun nimi on Krn, 2244m - koska, miksipäs ei.

takaisin

edellinen - seuraava