Viinivirran vuo

Rhein ja Mosel, Schwarzwald ja pala Ranskaa

takaisin

3-seenbahnin ratapiha

Vanhoja junia, hippi intoilee - tuonne on mentävä.

Erikoisratapölkkyjen bongailu jatkuu.

Pikatavarajuna kappaletavaralle ja sen toimisto.

Matkustaja.

Pieni punainen ja iso vihreä.

Jere jarruvaunu -niminen kirja, tuttu jo lapsuudesta.

Höyryveturi näyttää hyvinkin ajokuntoiselta, mutta jää tällä kertaa tunnistamatta.

Matkustajavaunuista näyttää puuttuvan ikunat ja sähköpylväistä johdot, muuten menee hyvin.

No, entäpä tämä kaksikko?

E94, raskas sähköinen tavaraveturi vuodelta 1940. Vihreä ja pitkänokkainen, lempinimeltään krokotiili. Alkuperäisessä, sveitsiläisessä krokossa (1919) on vielä pidempi nokka.

Köf II, kevyt dieselhydraulinen vaihtoveturi, 1932 tai uudempi. Matala lattia, ettei tarvitse ravata portaissa.

En viitisnyt mennä kiskoille hortoilemaan, vaikka tämä onkin pääteasema eikä juna pääse yllättämään.

Alunperin oli tarkoitus ajella junalla, vaan aikataulumme oli vanha eikä tänään ollutkaan liikennettä.

Kylttihommat jatkuvat

Kyllä hiihtäminen oli helpompaa silloin kun oli lunta...
-No shit, Sherlock!
-Multa irtos toinen jalka ja nyt voin vaan tuijottaa murhaavasti, saatana

Ei yhtään leipää ja vain yksi kala - mahtaako pastori edes saada muutettua vettä viiniksi?
-Kuten nenästä näet, ei tarvitse muutella: senkun käy vähän kellarissa

Kattokaas minkä perkeleen sain kiinni! Väittää olevansa humalassa, ja tosiaan onkin.

Onkin tässä jo vähän nälkä.

takaisin

edellinen - seuraava