Krista:
Kaikissa matkaoppaissa ym. käskettiin menemään satamaristeilylle, että ihan ehdoton on sellainen. Julkisen liikenteen lautta nro.62 lähtee samasta laiturista ja kiertää melkein samaa reittiä kuin kalliimmat vastineensa. Normaalilla julkisen liikenteen lipulla (päivälippu n.5€) pääsee. Hipit köyhäilee ja suosittelee. Ilma oli nätti ja vesistöissä on aina hyvä. Iso on satama. Paljon kontteja ja lukkitrukkeja. Iso satama on iso.
Maailmankaikkeus haluaisi ilmeisesti, että Ansku olisi lähtenyt reissuun mukaan. Sehän on tunnetusti kunnon linnunkakkamagneetti. Ollaan tähän menessä täpärästi missattu 0,5-1 metrillä jo useat sontapommit. Ansku on ilmeisesti henkisesti seissyt niissä paikoissa.
Satamaa katsomaan. Vasemmalla metrorata, oikealla tulevaisuus.
Viihdytysjoukot saapuvat. Paras lähteä toiseen suuntaan.
Leijona työntää proomua.
Julkisen liikenteen lautta, johon pääsee bussilipulla. Meillekin näitä.
Tutka-antenni pyörii kuin lippalakin propelli.
Uiva kuivatelakka.
Kristan kameran väritoisto ratsastaa jälleen.
Se on iso. Skaalaa ei kuvasta käsitä.
Kaasukelloja.
Aika pieneltä näyttää tuollainen kolmikerroksinen kivitalo.
Huijausta! Siipiratas ei osu kunnolla veteen, roiskii vaan.
Lukkitrukit lukkeilevat menemään.
Minilaivaankin mahtuu ainakin sata konttia.
Tärkeä tiedote.
Ei siellä montaa erilaista konttia ole.
Yllättävä biitsi, varmaan halpoja asuntoja.
Alus kallistaa mutkassa.
Yksi sana: hässäkkä.
Öljysatama.
Mittakaava: käsittämätön.
Kierros heitetty, paluumatka alkaa.
Vanha nosturi arvoisessaan työssä - telttan kiinnikkeenä.
Argh, törmäyskurssi!
Vaara ohitettu.
Onneksi ei.
Söpöjä pikkunostureita.
Mekaanisia dinosauruksenkauloja.
Jari Komulaisen perintö.
Ihkaoikea palmukeidas.
Hipinpesä.
Toinen hipinpesä.
Turismia.
Otto-poika (von Bismarck.) Palaamme aiheeseen.
Miten kaunis voikaan laiva olla.
Metroaseman portaat. Kohti Reeperbahnia.