aussenalster, matka, kämppä, Mauerpark
8.6.2013 lauantai, Hampuri - Berliini
puolipilvistä, hikevää
Krista:
Pitkät aamu-unet huonosti nukutun yön jälkeen, tavarat takaisin laukkuihin ja matkaan. Käytiin vielä tsekkaamassa ulompi Alster. Vähän kuin Töölönlahti, mutta 10x isompi. Purjeveneitä ja höyrylaivoja.
Ranskis tutajaa taas, Hippi on ahdistunut ja mua ahdistaa molemmat. Pidettiin jäähdyttelytaukoja ja tultiin hidasta tahtia, perille kuitenkin päästiin. Päivän luontobongauksina pari haukkaa, lehmilöi ja auton alle jäänyt maamyyrä vai mitä kontiaisia ne nykyisin onkaan. Miten sellainen edes jää motarilla auton alle, hipit ei ymmärrä.
Inhoan niitä "se fiilis, kun" -juttuja, mutta: Se fiilis, kun ajetaan motaria ja yhtäkkiä teleparsa siintää horisontissa. Muuttui niin hirveän konkreettiseksi tää juttu. Tähän asti on jotenkin vain matkailtu, mutta osaksi kaikessa tässä on ollut kyse tästä - tullaan Berliiniin, asutaan kämpässä, fiilistellään. Talvella koko tää reissu tuntu niin mahdottomalta ja utopistiselta, mutta täällä me nyt kuitenkin ollaan :)
Löydettiin vahvaa Pohjois-Englannin murretta puhuva Ian, jolta saatiin avaimet. Kiva ja valoisa kämppä, sisutus by Ikea. Huoneet korkeampia kuin meillä kotona. Naapurin parvekkeella rääkyy pari undulaattia, joku soittaa paskaa loungea, naapuritaloa vahtii kaksi mustaa kissaa ja laiska seropi. Olo on heti kotoisa.
Ilmari bookissa:
Berliinissä, huoneisto otettu haltuun viikoksi. Viereisellä parvekkeella karjahtelee undulaatti ja ikkunasta kantautuu hiljaisella tylsämielistä loungea. Tuli tästä sittenkin totta.
Krista:
Kauppaan, safkaa, matkakortit viikoksi, pari kaljaa kassiin ja sporalla Mauerparkiin. Täällä on muutama muukin :) Puisto on täynnä sinistä savua eri porukoiden grilleistä, jossain soi torvimusiikki, jossain sireenit. Kundit laskevat mäkeä alas lasten leikkimopoilla. Takana olevalla urheilukentällä joku fudismatsi. Tällä on hipin hyvä olla. Tuntuukohan ihmisistä tältä kun ne menee kesämökeilleen? Että on mesta jossa rentoutuu ja jossa voi vain olla. Tietty sillä erolla, ettei tää ole mökki järvisuomessa, vaan värikäs miljoonakaupunki hillittömällä historialla... Nyt mä vaan olen ja juon Berliner weissea.
Ilmari bookissa:
Kierros Prenzlauer Bergin tutuilla mutta aina vaan keskiluokkaisemmilla kulmilla toi mieleen Plutonium 74:n sanat: "Kulutusyhteiskunta osti vaalimani aatteen ja myi sen takaisin keräilysarjana ja ne hintaa nosti / kun ihmiset kerran osti / buumina ja sitä kesti / ei kauempaa ja nyt aate komerossa maata saa"