Makeahko, miedon hapokas, leipäisen maltainen, hieman vehnäinen, pähkinäinen, pehmeä, keskitäyteläinen, miedosti humaloitu.
Speltin lievästi palanut ominaismaku tulee läpi - muusta onkin sitten vaikeampi saada kiinni. Kyllä tätä huvikseen juo ja olueksi tunnistaa, mutta kokonaisuus on jotenkin outo. Hyvällä tavalla.