Makea, hieman hapokas, pistävän hiilihappoinen, paahteisen maltainen, kotikaljamaisen rukiinen, miedosti tumman suklainen, hennon savuinen, aavistuksen tamminen, häivähtävän vaniljainen, keskitäyteläinen, melko miedosti humaloitu.
Tammisuus ei tunnu maussa kuin pienenä pilkahduksena, valmistusaineissa mainittu viski sitäkin vähemmän. Glukoosi-fruktoosisiirappi on kätevästi nimetty uudelleen panimosiirapiksi. Silti; ei tämä suorastaan pahaa ole, vaikkei täytäkään lupauksiaan.