Savikiekolle mahtui vain kolmisen minuuttia per puoli. Ongelmaa yritettiin kiertää 50-senttisillä levyillä - jostain syystä ei oikein lähtenyt. Edessä kumille kaiverrettu seiskatuumainen, jolla saa varmoja skenepisteitä vielä nykyään.

Pratchettin kirjoista tuttu semaforisysteemi oli näköjään oikeastikin olemassa.

Pienehköjä radioputkia.

Vesijäähdytteinen triodiputki. Hmm.

Radioasemakin on riittävän kokoinen.

50 000 unstoppable watts.

Vanha radio ja varakäämit, jos vaikka sattuu palamaan.

Tietokoneista puheenollen: ohjelmoitavat kangaspuut.

Pääsiäinen on Saksassa isompi juttu.

Tehdasta pyörittävä höyrykone.

Öljyä, öljyä rattaisiin!

Mitä nyt taas?

Ei pyöräilyä pienille hipeille.

Veturitalli ja koneöljyn tuoksu. She's a Beuth.

Kissa auttaa mielellään junien korjauksessa.

Matkustajavaunu on kehittynyt tästä ns. pitkälle.

Veturin hallintaan ei tarvita moniakaan laitteita.

Sähköjuna. I'd ride that.

Ulkona nosturivaunu ilman nostopuomia.

Nyt joutui hippi junan alle.

Suklaatia.

Halkileikattu veturi. Pyörät epätarkat, koska pyörivät.

Opastaja opastaa.

Mistä tätä ajetaan?

Entäs tämä vipuhässäkkä?

Höyryllä kulkeva pienoisjuna. Hippi tahtoo.

Vaunussakin lukee G'n'R.

Varhaisen sähköjunan virroitussysteemissä on vielä hieman hiottavaa.

Sähköveturin säätimet.

Keisarillisen vaunun salonki.

Välillä valokuvauksen pariin. Fotarointia ennen fotaria.

Tähän ei lisättävää - paitsi ehkä Isokynä Lindholmin levynkansi Sirkus.

Lievästi meta.

Riittääkö nyt zoomi?

Stereokameroita. Täti punainen nauttii joka hetkestä.

Läpinäkyvä Polaroid, tietenkin.

Vakoilukyyhky - kätevä, jos haluaa kuvia esim. katukivistä ja kattotiilistä.