Kotona Pörliinissä.

Neljä päivää suuressa kaupungissa, joulukuussa 2016

takaisin

Torstai, osa 3/6.

.

Metro ja Burgermeister.

Schlesisches Tor - asema, jonka lausuminen tuottaa iloa.

Mestarin burgeri on maineensa veroinen.
Hipit suosittelevat.

Juustoranskalaisia. Ota nyt.

Kello löi jo... jotain.

Petteri poroauto - sarvet ja nenä.

Kaikenlaisia käsimerkkejä.

What up? Don't forget to boogie.

No ei varmasti unohdeta.

Ratkaisu kaikkeen.

Mainosteet rojahtivat.

Kissalabra väritelkkarissa. Hmm.

Pitkähköt jalat.

On siinä scrollaamista.

Kulttuuria.

Toisenlaista kulttuuria.

Ennen oli paremmin, vai oliko?

Kuvasin tuon viime kerralla kaupan parkkipaikalta.
Nyt ei ole kauppaa.

Kolme vierekkäin ja 80-luvulle.

No nyt on komeat sukujuuret. Oikein racing pedigree.

Schnappi schnippi schnaa.

"Ei pelkää ketään."

Pücklerstrasse.

Köpenicker strasse 16, noin suunnilleen.

Mustia autoja - toinen hieman ylempänä. Mitähän -

Jaa. No, sitten tanssataan.

Howdy ho.

Tuollako sen on nyt hyvä olla?

Kivat lamput.

Musta Mustang, valkoinen Rolls.
Taustalla Sage Beach -rantabaari.

Entä mitäs täällä? Bussissa asuu kai joku, ei viitsi peremmälle. Nuotio ainakin käyhää.

Osoitteleminen on kuulemma rumaa, mutta mielummin sormi kuin koko käsi. 1 up.

Jos itselläni olisi kaari-ikkunallinen erkkeri, niin tokihan käyttäisin sitä juuri näin.

takaisin

edellinen - seuraava