Teippiä

Muutamiin kalvoihin olen käyttänyt värillistä kontaktimuovia. Sitä saa
kirjakaupoista, askarteluliikkeistä ja valomainosputiikeista. Mainosmiehet
myös leikkaavat muovista halutunlaisia kuvioita, vaikka bändin logon,
eikä hinta yleensä ole paha. Liikkeissä tietävät paremmin, mutta yleensä
on tapana viedä kuva valmiina tiedostona.

Itsevärkkäilyyn paras väline on terävä veitsi, vaikka tällainen.

Tarran takapuolella on paperi, sille voi luonnostella kuvion. Muista
kuitenkin, että valmis tarra on tämän peilikuva. Tekstin tai kuvan
kääntäminen on tietokoneella ja printterillä helppo juttu. Sitten vain
tuloste teipillä paperiin ja leikkaamaan.

Maalia

Maaliksi käy ihan tavallinen spray. Kohdat, joita ei haluta maalata,
maskeerataan piiloon. Tarkoitukseen sopivat maalarinteippi ja
kontaktimuovi. Kovin monimutkaista on kuitenkin melko turha yrittää -
maski yleensä vuotaa ainakin jostain kohdasta. Spraypurkkissa kun on
tuota painetta ja maalinlevityskykyä 'hieman' enemmän kuin oikeassa
maaliruiskussa. Vaikean maskin tekemiseen kuluvalla vaivalla leikkaa
saman kuvion väriteipistä, eikä edes tarvitse maalata.

Pensselilläkin voi maalata, eikä se ole edes kovin vaikeaa. Maskikin
pitää paremmin, jos sellaisia tykkää käyttää. Maaleina olen käyttänyt näitä:

Kah, siveltimetkin samassa kuvassa. Niitä saa samasta paikasta kuin
maalejakin, eli askarteluliikkeistä ja leluosastoilta. Pensselit
pestään tärpätillä käytön jälkeen, ja tärpätin perään vielä vedellä ja
saippualla. Pysyvät hyvinä sitten. Ai niin: Tamiyan maali ei tykkää
tärpätistä, vaan sillä on oma liuottimensa. Välineet voi pestä vedellä,
mutta maalin ohentamiseen vesi ei käy.

Tussit. Näitä saa kirjakaupasta. Kyse on nimenomaan maalitussista, ei
mistään textmarkista. Ohuin mahdollinen on hyvä, yleensä se on 0,8mm.

Logoja

Logojen poistoon soveltuu asetoni eli kynsilakanpoistoaine.
Sillä lähtee pinstripestä viirukin, mutta työtä se teettää.
Paksua maalia se viiru.

Noni, pensseli käteen.