Tukholma, laiva. Aamulla satoi, iltapäivällä satoi, Kolmårdenin kohdalla se loppui. Tie oli eilistäkin tylsempi, ei kerrassaan mitään nähtävää, ei lehmiä, ei edes mäkiä. Välillä vastaan tuli letka hienoja jenkkiautoja, kuten glitterpinkki Cadillac ja samanvärinen asuntovaunu. Harrikkaukot oransseissa turvasadetakeissaan eivät näyttäneet kovin uskottavilta. Kolmipyöräinen prätkä hinaamassa asuntovaunua nähtiin jo eilen, tai ehkä toissapäivänä. Koominen ilmestys, liekkimaalit ja kaikki.

Ainoa huvitus on keksiä kylien nimille vastaavat Ikea-tuotteet, vaan ei sitäkään viittä tuntia jaksa. Påskalla, Grindsted, Stenhuggeri -kyltin kohdalla loppuvat hyvät ideat. Siitä vaan louhimaan. Sitten kylätkin loppuvat.

Pysähdymme marketissa, siellä on itsepalvelusalaattibaari, jonka ainekset näyttävät tuoreilta ja houkuttelevilta. What is this sorcery? Kuskin kohtaloksi koituu täytetty leipä, jonka kehittäjä ei ole kai ikinä testannut tuotettaan: ei mahdu suuhun että saisi purtua, täyte tursuaa estoitta kuin kevätvarsa.

Kyltissä lukee Hölö Mörkö, sitten Stukholmi. Hipille haetaan sataman lähikaupasta erikoismehua, jossa kokonainen ananas on saatu mahtumaan puoleen litraan. Hyvää on se. Lippuluukulla koittaa positiivinen yllätys, hyttimme on vaihtunut C:stä B:ksi. Mukava, kun ei tarvitse säätää hisseillä - samalla hissillä kun ei tietenkään pääse autokannelta hyteille, vaan on mentävä ensin ylös ja käveltävä laivan toiseen päähän ja sitten toisella hissillä alas. Kohtuuttoman rasittavaa, etenkin aamuruuhkassa kun kukaan ei väistä ja kaikkialle on jono.

Vaan ach ja voi, hissi juuttuu kerrosten välille. Samassa korissa on keski-ikäinen pariskunta, ei onneksi muita. Nainen menee heti paniikkiin, mies ei ymmärrä että nyt ei ehkä kannata kertoa juttua niistä diplomaateista, jotka olivat Irakissa hississä viikon. Nainen panikoi, että ei kai hälytysnappia voi painaa - sitten sitä, että nappia on painettava viisi sekuntia että se rekisteröi - sitten sitä, että nyt on hälytetty. Lopulta säpsähtää korjaajan kolistelua. Pääsemne ulos, oli aika pitkät viisi minuuttia, kiitos hänen. Onnea heille, joilla on isoja laukkuja ja hytti yläkansilla, tämä hissi ei tänään enää liiku. Siinäpä päivän jännin juttu, sen lisäksi, että laivabändillä näyttää olevan käytössä keytar. Ei kovin hääviä tarinaa.

Istumme keulabaariin katsomaan lähtöä isoista ikkunoista, ulkona on koleaa ja harmaata. Olemme yksin, vain ilmastointi suhisee. Köydet irrotetaan, baari aukeaa - ja hetkessä koko paikka on täynnä kiljuvia kakaroita ja neuroottisia vanhempia, jotka saavat lapset entistä hermostuneemmiksi. Miksi aina? Relaisitte välillä, ei lasta tarvitse joka hetki kasvattaa. Espanjalaisia mummoja ei sentään näy.

Buffetin alkuun kaksi tuntia. Ei näiden urpojen (kaikella rakkaudella, koska itsehän olen täydellinen) juttuista niin kauaa jaksa huvittua. Olutkin maistuu likaiselta hanalta. Loma loppuu.

Laivan buffet, Itämeri. Tax freessä on eritelty Ship's Wine ja Fine Wine. Alkavat oppia. Kiinalaiset ystävämme sen sijaan eivät opi - etuilevat jonossa ja kasaavat sitten lautaselleen paahtopaistia ja vihreitä kuulia. Susheille nyrpistelivät, mutta niin tein minäkin. Eivätkä opi suomalaiset, ruotsalaiset tai englantilaiset; istumme lastenpöydän vieressä, tasainen jono aikuisia ihmisiä käy lastaamassa itselleen nakkia ja ranskalaisia. Eihän se minulta ole pois, jos joku tahtoo maksaa niistä buffetin hinnan - saapa kerrankin tarpeekseen. Pehmiskoneen käyttäminen yhdellä kädellä on myös suosittu ohjelmanumero ja koordinaatiotesti - yllättävän korkealta putoaa jäätelö, eikä useinkaan osu kuppiin.

Tuolla menevät äiti ja tytär, joilla on molemmilla samanlainen kampaus. Toinen näyttää siihen liian vanhalta, toinen liian nuorelta. Naisten laittautuminen on ylipäätään sillä asteella, että perusjamppa tuskin uskaltaa lähestyä. Ehkä se on tarkoituskin.

Silja on ehkä hieman viihtyisämpi laiva, mutta viikkarilla on ehdottomasti parempi buffet. Onhan tätäkin uusittu, vaan muutos on lopulta aika pieni. Paljoa ei kai ole tehtävissäkään.

Matkan loppu on aina haikea. Toisaalta on hyvä päästä kotiin, kokea suihku josta tulee lämmintä vettä paineella, saada vaatteita jotka eivät haise matkalaukulta, nukkua sängyssä joka ei vietä mihinkään suuntaan eikä tyynynpäällinen ole muovia, syödä jotain hieman kevyempää, jne. Silti: lähtisin vaikka seuraavalla laivalla takaisin.