Paikalliset halot ovat hieman pidempiä.

Ruusunkukkia muratissa? Kaikkea sitä.

Vesivoimala, ensimmäinen monista. Miten kalat pääsivät tuon läpi ylävirtaan?

Vasemmalla Mühlbach, oikealla Isar. Leutasch laski Isariin jossain selän takana, kartan mukaan. Kävelin koko matkan rantaa myöden enkä silti nähnyt.

Hämmentävää maantietoa näin jälkeenpäin - ilmakuvasta tuota ei erota. Tämä on siis pelkkä myllyoja.

Jokien yhtymäkohdan turha etsintä toi tänne, jonne en muuten olisi. Ilma on kuuma, sen jopa näkee.

Melkoisia puita tien reunassa.

Kyllä noista muutaman viulun veistää.

Juhannusruusu hieman edistää - tai ehkä sillä on joku muu nimi täällä. Vai polttiko aurinko kukista värit?

Kuinka lyhennetään sana satelliittiantenni.

Vuoren nimi on Karwendel. Viererspitze vasemmalla, Karwendelkopf oikealla.

Asemalla. Vuoret erottuvat.

Taideteos roiskii vettä ympäriinsä.

Kyllä 80-luvulla oli kaikenlaista.

Krista lähestyy keskustaa eri suunnasta.

Vuori on kuitenkin sama.

Netistä löytyy nimet joka nyppylälle. En nyt viitsi.

Saman kuvan olisi voinut ottaa sata vuotta sitten.

Autot toki paljastavat heti.

Talviurheilu on yllättävän lähellä.

Kohtaamme pallokukkien katveessa.

Ovatpa ne värillisiä.

Tytön mekko vaivihkaa sävy sävyyn.

Ei noihin vuoriin totu.
Harmi, että köysirata oli kiinni.

Keskustassa taas, purojen parissa.

Torniin on ilmestynyt lippuja.

Tarjoilija joutuu olemaan tarkkana.

Tuolla paidalla päätyy vielä pöytäliinaksi.

Jääkahvi ja -teetauko. Äkisti voisi luulla,
että tequila sunrise.

Erilaisia suklaita ja syötävä pönötysukko.

Punalippuja ikkunoissa. Työn orjat sorron yöstä nouskaa?

Pojat lehahtavat paikalle.

Hyvää, sanoi nahkahousuinen mies, päivää.

Petruksella on kaupungin avaimet ja tuohtumus -

- Thomas saa nimittäin paljon enemmän huomiota.
Ilman avaimia. On tämä nyt saatana.