Ruotsissa.

Kolme päivää Tukholmassa 2011

takaisin

keskiviikko.


Satiiri.


Hämmentävää pamahtaa suoraan ovesta, ilman alkovia tai mitään, tähän.


Turisti on mairea. Kohta se otti takin pois.


Kuja on kapea.


Patsas on ynseä.


Toinen kapea kuja ja vinssi.



Mainio kolkutin, Scifi-kirjakauppaa vastapäätä.


Melko levee naama.


Kauheet fiilikset.


Design-tuhkis.




Niinpä.


Kas, kallolaukku.


Ja sopivat kengät.


Kuten Zappakin.


Varapyörä.


Joe cool.


Form = function?


The first rule of Fight Club...


Leffateatteri, Södermalmin länsiranta.


Luupää-jengi.


Jengin sähkökaappi.


Jos mä tän täst otan...


No niin.


No NYT on raffi huudi.


Huomaahan sen.


Varmasti kiva paikka.


Kas, ranta


Kas, sementtitehdas.


Tämähän on kotoisaa.


Maailman ihme: nostosilta, joka oikeasti nousee.


Mutta meloja vaan meloo.



Erittäin jees.



Hieno peilimosaiikki.



Bad to the bone. Oikeasti siinä on tietty uimala.


Tuon miehen nimen on pakko olaa Errol.



Nykyaika on niin sirpaleista.


Lintu tekee silti pesän.


Ja Erik taulun.


Likainen neulegraffiti ja se viimeinen rasti.


Turisti kuvaa.


Voiko näihin kyllästyäkin?


Ei ihan vielä ainakaan.


Miten tuonne voi maalata suhrun?


No nyt alkaa jo riittää.


Uskottava miljöö.




Tänään tehdään pönttö.


Sähköturvallisuus.


Hurja vahtikoira kävi isottelemaan.


Se tuli tuolta kioskista.


Joka sijaitsee Tantolundin megapuiston reunalla.


Kiinalaista muovikrääsää koko kauppa täynnä.


Koska jonkunhan sekin on tehtävä.


Meh.


Hornsgatan, muistaakseni.



Sitä ollaan taas SoFossa.


Ja hieman allapäin.


Isoäitis on.


Sementtiset todisteet.


Grr.



Muoti.



Kaverikuva.


Lähestytään Vitabergsparkenia, paikallista Koffaria.


Siellä on puita -


ja mäkiä.


Design-pönttö



Enää en unelmoi.




Mäen päällä on Sofia kyrka.


Urbaania hengailua -


ja tyylikkäitä ihmisiä.


Hippi ei arvosta kakkosolutta.


Arkkitehtuuri jatkuu yllättäen toisaalla.


Tuollainenkin.


Puistossa on myös köyhälistön mökkejä 1800-luvulta.


Niissä on sähköt, muttei vettä.


Tunnelmakin on pysähtynyt, paitsi taustalla.


Ei ollut varaa kokonaiseen taloon.




Matalahko maja, olisiko kolmeakaan metriä.




Tuohon lyö kyllä päänsä.




Muumien uimahuone.


-Ottaa... -Niin, rotalta lähti henki kun sä puristit liian lujaa.



Mitäs tuijotat?


No mönkijää.



Nimenomaan.



Laskeudutaan puistosta takaisin hipsterien keskuuteen.


Pappakin heilahtaa paikalle.

osa 2