Kotona Pörliinissä.

Neljä päivää suuressa kaupungissa, joulukuussa 2016

takaisin

Keskiviikko, osa 2/5.

Tässä osassa: Spandauer Zitadelle.

No niin, mennäänpäs katsomaan.

Spandaun linnoitus Spreen ja Havelin yhtymäkohdassa on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä.

Pääosa on suunnilleen 1500-luvun puolivälistä, torni noin vuodelta 1200.

Hippi kuvaa historiasta välittämättä.

Jonkinlainen linnoitus tässä on ollut jo 800-luvulla.

Porttirakennus 1830-luvulta. Katto notkottaa.

Vaakunaan mahtuisi varmaan vielä jotain.
Vasemman reunan kilpi ei voi hyvin.

Linnoituksen piha: ei kovin kiinnostava.

Dyk.

Palas eli hallitsijoiden rakennus, 1400-luku. Ikkunoiden paikka on jo pari kertaa muuttunut.

Eri aikojen tiilistä erottaa hyvin.

Synkeä hippi, taustalla kasarmi.

Saippuaenkelit. Oikeasti. Villiviini voisi peittää arkkitehdin(kin) virheet vähän paremmin.

Graafista.

Tässä talossa on itse asiassa taiteilijoiden ja käsityöläisten työhuoneita.

Hippi on jo tuolla ylhäällä.

Alhaalla on satama.

Ylhäällä taas on näkymä.

Spandaun keskusta.

Tuolla on varmaan iltaisin tunnelma.

Tiilissä on eroja, täälläkin.

Näkyyköhän muurilta mitään?

Torni ainakin, jos ei muuta.

Hyhmäisen vallihaudan heijastukset, ou jee.

Bastionin sakaran kärki.

Tuolta voi mm. huudella hävyttömyyksiä.

"Your mother was a hamster and
your father smelt of elderberries!"

"Go away or I shall taunt you a second time!"

Tuo tiilikasa on sianpään raveliini. Että tiedät sitten.

Kannatti tulla. Jopa puhelimella saa kivan kuvan.

Hyvin pieniä mehikasveja.

Samaan aikaan toinen hippi vaeltaa synkeällä kentällä.

Talousrakennuksen tunnistaa heti. Entinen muonavarasto.

"Italialaiset sisäpihat."

Nämä muuria tukevat kaaret luovat kuulemma "välimerellisen" tunnelman. Jaa-a.

Hipin mielestä tämä näyttää kovastipaljon saksalaiselta.

Ei auta edes katseenvangitseva ruoho.

Tuolla noin.

Hienoja kaaria ovat, joo.

Mutta ei näistä kyllä irtoa Verona eikä Firenze.

takaisin

edellinen - seuraava