Bremen 3/3
Mikäs lentävä miekkamies? Palaamme tähän.
Uskonnollista huuhaata torilla.
Bremenin Roland - iso miekka ja tyhjä katse.
Herätyskokouksen kuuntelu aiheuttaa kollektiivisen facepalmin.
Kas näin.
Epäilemättä halpa ravintola.
Bremenin soittoniekat, taas kerran. Kyse on siis Grimmin sadusta, jos joku ei tiennyt.
Siinä ne ovat, taas.
Vedenalainen lasimaalaus. Ei suotta elämys.
Taivaalla pörisee autogiro, lentokoneen ja helikopterin sekasikiö.
Tallinnassakin on samanlainen, mutta hienompi. Ei kannattanut tämäkään matka.
O hai, olen turisti.
Iminkö jo kaikki vedet?
Kuolo korjaa väsyneet.
Ilmeet - varsinkin alempi. Ei kiinnosta sun hanurissa marinoitu kankaas.
Cooli sotamies tietää rajansa - taustalla manageri usuttaa eteenpäin.
"Ei nimikirjoituksia, please." Taittunut peitsi, leijonalla verhokappa suussa.
Pilvinen leijona ja ummetusleijona. "Setä, eikö me nyt kuitenkin voitais..?"
Lohikäärmettä tapetaan taas. Onko kivaa?
Teos on nimeltään Valontuoja, vuodelta 1936, ja se symboloi "Führerin voittoa pimeistä voimista." Hmm.
Pidän taloa pystyssä, mutta vain koska olen suopea.
Böttcherstrasse eli tynnyrintekijänkatu.
Hard to handel.
Hippi vaanii pelokasta turistia.
Jurottavat varpuset - melko isoja täälläpäin.
Eikä maksa paljoa.
Hampaattoman mummon muistomerkki.
Kahvila Hag. Hetken jo luulin, että iso ketju siinä pyrkii olemaan kotoisa - mutta tämä onkin se alkuperäinen kahvila.
Tuo erikoistiilinen on Haus Atlantis.
No siihenkö piti suhertaa?
Mulla onkin kaupungin avain, mitä sulla on?
Tätä et ainakaan vie.
Pieni ja intiimi sisäpiha.
Patsaassa hieman käytön jälkiä.
Mummo kanasensa kaljuksi ajoi.
Pronssitissiä vastapäätä: sylillinen äpäreitä.
Varsin tyytyväisiä äpäreitä ovatkin.
Kolmaskin dorkaleijona. Gotta catch them all.
Glockenspielhaus. Onneksi tuli hyvin kuvaan nuo kellot.
No nyt hippi pilasi senkin vähän.
:p
Palloja ja pöllöjä.
Kapakassa on tunnelmaa, ollut jo vuodesta 1400. Miksei menty sisään?
Tässä oli kuulemma yhdessä vaiheessa pianonmuuttofirma, jonka duunareilla oli tapana piilottaa öljylampun säiliöön snapsia ja nappailla sieltä. Elämystä myydään turisteille yhä.
Täällä toisessa baarissa sitä tunnelmaa vasta olisikin ollut.
Puuvillapörssi. Kai senkin jossain täytyy olla.
Parlamenttitalon ja pörssin takapihoilla.
Outojen suihkulähteiden perinne jatkuu. Kai nyt lihamyllyistä yhden voi tehdä.
Teoksen nimi on Der Tröpfler ja se symboloi ...jotain.
Lasikäytävä ei sovi yhtään, mutta miellyttää silti.
Hieman juhlavampi tunnelma.
Anatomisesti liiankin tarkka härkä.
Teinirintama lähestyy. Eiköhän lähdetä.
Hofbräu München. Sori pojat, väärä kaupunki.
Terassi kyllä hieman houkuttelisi.
"Vilpillisyys, teennäisyys, teeskentely - myös 'juustoisuus.'" Siinäpä kissalla oivat viikset.
Seinästä tunkee Pedro Hietanen.
Mikä on tämä CMX, josta puhutte?
Vanha keskusta loppuu leikaten.
Hippiä ei väsytä juuri ollenkaan.
Sellainen lisko. Sellainen parveke.
Löydätkö yksinäisen istujan?
Pienenä pelattiin autokorteilla - kehitys on kehittynyt.
Lievästi pelottava mallinukke parvekkeella.
Kyllästynyt neito ja tirkistelevä kivipää.
Käännäpä tuo - itse en osaa.
Tuo lienee kääntämättäkin selvä.
Ihanan näköistä perunasalaattia! Mutta miksi frikadelli leivän sisällä ei ole purilainen?
Kultainen Buddha valvoo kadun menoa.
Yksinkertainen idea: usein paras.
Pornokaupan tyylikkäät ja aistilliset seinämaalaukset.
Tai, no, kun tarkemmin katsoo...
Graffiti - joskus hienoa, toisinaan ei.
Toisinaan, tosiaankaan, ei.
Näkymä hostellihuoneesta. Ei huono.
Huomenta. Yön aikana ei ole ilmestynyt hissiä.
Punaisia autoja ja ruisku-neula-automaatti. Kivaa seutua.
