Kalmar, Ruotsi. "Tässä kaupunginosassa on enemmän mäkiä kuin missään maailmassa." Itse asiassa seutu on hyvin tasaista, kuten koko Skåne. Kuningasideana oli ajaa Ruotsin läpi rantaa pitkin - keskellä kun ei ole mitään nähtävää, niin ehkä täällä sitten. No, ei ollut. Eteläinen Ruotsi tuntuu olevan yksi iso viljapelto, siellä täällä vähän metsää, muutama järvi, ehkä isot pilvet horisontissa jossain kaukana. Jokunen lehmä tai lammas, ei mainittavaa niissäkään. Tylsää. Kyliä, joissa ei ole mitään näkemistä - kaupunkeja, joilla on tarjota lähinnä ohitustie.
Hotelli-hostelliyhdistelmä on laitakaupungilla, eli kymmenen minuutin päässä keskustasta autolla. Itse sanoisin, että kävellen. Asumme hotellipuolella, eli emme pääse hostellin yhteiskeittiöön. Sittenkin hyvä, ettei kunnon kauppaa löytynyt tullessa.
Kalmarissa on paljon söpöjä puutaloja, mutta ne eivät tunnu enää oikein miltään. Torilla pylvään nokassa makaa pronssihahmo vääristynein ilmein, sen päällä seisoo toinen miekkaa heilutellen. Kiva roolimalli siinä. Syömme ravintolassa hennon pettymyksen: black angus -burgerin coleslaw'lla ja maustekurkuilla. Pihvi on joko todella taidokkaasti pilattu tai pakaste, kurkkuja on puolikas, slaw'ta lusikallinen. Cesarsalaatissa ei kuulemma valittamista.
Hallo Kalmar. Missä täällä on se unioni?
Ei näy - kalaa pitelevän kaksipyrstöisen merenneidon patsas olisi kyllä.
Tunnelma on kieltämättä hyvin ruotsalainen.
Mitään ei myydä. Mene pois nyt.
Kummallisen epäkirkkomainen kirkko - ihan kuin rikkaan kauppiaan talo.
Hyvä sanaleikki - laatikot vaan olivat turvonneet sateessa lähes umpeen.
Tuon ruotsalaisempaa nimeä ei ole.
Kalmarin urpojuna - tehty puutarhatraktorista ja tynnyristä. Eipä hieno.
Vapaamuurarihotelli. Hmm-hmm.
Asiaan.
Pekoniburgeri coleslaw'lla ja etikkakurkuilla sisälsi jopa yhden pekonin ja puolikkaan cocktailkurkun, 150kr kiitos. Hento pettymys, heidän onnekseen unohdin jo ravintolan nimen.
Onko nyt kivaa? Lokkia ei kiinnosta.
Pupuja kaikkialla.
Ukulelen myyminen ei ole näköjään helppoa.
Jo vain ostakin.
Kenen mielestä tuo oli hyvä nimi?
Asunnoiksi muutettu vesitorni.
Vihreitä asioita linnoitusmuurin päältä.
Vaatekaupan trendivärit oudossa ympäristössä.
Urbaania nuorisoa kävelykadulla.
Urheilukentän sympaattiset valot.
Epäpaikka sataman lähistöllä.
Linnoitussaari.
Hieman oikealle: Kalmarin linna ankarassa vastavalossa.
Edes retroilu ei auta.
Lokkisaari, huumaava huuto.
Linnalle päin, autot komistuvat.
Idyllistä puutaloaluetta ja ruusuja.
Julkisivuremontti ja leveät laudat.
Tuoksun voi lähes tuntea.
Puukujaa myöden perille.
Linnan vieressä hautausmaa.
Puoleensavetävä persoona.
Ensimmäisen vallihaudan ylitys.
Puutarhurin huvila.
Vesijohtoratkaisu.
Oikealla Spede - mutta oliko Simo noin pitkä?
Toinen vallihauta, liputkin huiskivat.
Dyk. Dyk. Dyk. Dyk.
Entä ketäs te olette?
Asiat, kuten ihmiset, oikeisiin mittasuhteisiin.
Taitaa olla taide.
Tervetuloa sisään.