7.6.2015

Trelleborg, Skåne, Ruotsi.

Tulin juuri iltakävelyltä tuolta palmujen katveesta - ovat istuttaneet niitä rantakadulle, etelässä kun ollaan. Kohtasin myös suihkulähteen, jossa suihkivan lohikäärmeen oma häntä muodostaa vesialtaan. Söpöjä vanhoja talojakin oli, kuten aina on. Aamulla aikaisin lähtee kohti Saksaa laiva, se sauhuaa jo innoissaan laiturissa.

Aamu alkoi myös laivalla, kuten arvataan, ja jatkui pekoninsyönnin jälkeen mm. Tukholman keskustatunnelin ihmettelyllä. Se on nelisen kilometriä pitkä, risteysalueet valaistut kuin Star Trekissä. Warp speed engaged.

Ruotsinläpiajosyndrooman välttely alkoi Götan kanavalla, Bergs Slussarin eli vuoren sulkujen kohdalla. Kivasti se purjevene näytti kiipeävän ylämäkeen, pienellä avustuksella toki. Sulkuportit avautuivat äänettömästi, vesi ryöppysi vähemmän hiljaa, kanavoitsija veti venettä narussa, saksalaiset kuvasivat. Ja mikä parasta, tätä outoa näytelmää pääsi katsomaan aivan vierestä, ilman mitään turvakaiteita tai vouhotuksia. Ympäröivä kylä oli hyvin vauraan näköinen, on varmaankin muutama tullimaksu kerätty joskus 1800-luvulla.

Kanavasta innostuneina vaihdoimme pienemmälle tielle, joka seurasi uoman kulkua. Tie oli tylsä, eikä kanavaa näkynyt kertaankaan - paitsi silloin, kun se meni siltaa pitkin ylitsemme. Tylsä tie heitti kuitenkin yllättäen eteen yllättävän yllätyksen; lepopaikan viittaa seuratessa päädyimme jyrkästi nousevalle serpentiinitielle, joka ohitti ensin muutaman maatilan ja päättyi sitten parkkipaikalle, keskelle synkeää kuusikkoa. Lehmätkin tuijottivat. Huomasin pienen kyltin "utsikt" ja huikkasin käyväni "nopeasti katsomassa"

Polku muuttui nopeasti äärimmäisen jyrkäksi, pohkeet huusivat leipää jo viiden minuutin kohdalla. Kymmenessä olin kuitenkin ylhäällä - ja mikä näkymä mäenharjan takaa nousikaan! Ombergin mäki, ja etenkin sen korkein kohta Hjässan, oli toiminut joskus muinoin linnoitusvuorena - eikä syyttä. Oikealla siinsi peltotasankoa lähes loputtomiin, vasemmalla avautui Vätternin aava ulappa. Ei tarvittaisi kummoistakaan linnoitusta, että saisi rauhassa katsella, kuinka vihollinen polttaa alhaalla laaksossa itsen maatilan - mutta elävänä, toki.

Seuraava pysähdys hieman ennen Grännaa, hirvi-merkkisessä huoltamossa. Kolmioleipää ja polka grisejä eli kovia piparminttukarkkeja - parempi yhdistelmä kuin edelliseltä huoltikselta ostettu vaahtosienikarkin makuinen vissy. Seuraavalla levähdyspaikalla tsekattiin Vätternin ranta, sitä seuraavalla Brahe Husin linnanrauniot - tällä kertaa alhaalta päin. Vaikuttavammat, tästä kulmasta. Grännan kylän läpi ajaminen teki erittäin ruotsalaisen vaikutuksen, ehkä tulemme joskus yöksi.

Tankkaustauko Jaktia-nimisellä hirvihuoltamolla, jossa on myös erillinen hirvikauppa täynnä rumaa krääsää ja saksalaisia turisteja. Hirviä myös aitauksessa, jonka näkeminen maksaa - ja, jos käsitin oikein, ohjattua hirvenmetsästystä. Ei kuulosta kovin reilulta. Ihmettelinkin jo muutaman kilometrin ajan vähän liian siistiä metsää ja ruokintakaukaloita... Bensan saaminen tankkiin on myös eräänlaista epäreilua urheilua; kortilla maksaessa automaatti tekee katevarauksen, kysymättä summa - Arpoo sitten jonkun kivan. Tänään se oli 385 kruunua - noin 40 euroa. No, tulipahan pidettyä taukoja.

Kauppaa etsiessä, paikassa jonka nimi on ehkä Tingsryd, Hilleryd tai Melleryd, kohtaamme toisenkin hirvipaikan - tällä kertaa tarjolla olisi safareja Tallinnastakin tutun urpojunan kyydissä. Metsiemme sarvipäät pidättelevät nauruaan. Kauppa, kuten melkein kaikki muutkin ruokakaupat, on auki 7-23, joka päivä. Asiakkaita ei ole riesaksi asti.

Skånessa maisema muuttuu toisenlaiseksi - tanskalaisemmaksi. Taloissa ei ole vielä olkikattoja, mutta kirkot ovat jo tanskalaisen mallin mukaisia. Ohitimme sekä Helsingborgin että Malmön rantaa nuollen - näemme Juutinrauman sillan, Turning Torson, lehmiä vesijättömaalla ja autoille uhittelevan kukon. Nää on mun maita. Aurinkokin tulee jo matalassa kulmassa ja värjää kaiken kultaiseksi. Tylsyydenpoisto taisi toimia, ainakin osittain. Huomenna Saksaan. Hotellista saa mukaan aamiaissäkin, kun on niin aikainen lähtö. Ehkä siellä on sika.