Alas ja ylös

Autoillen Alpeille kesäkuussa 2015

takaisin

Vålse

Huomattavaa tietä eteenpäin.

Joutsenia voisi luulla verkonmerkeiksi.

Etana näyttää sarvet - mutta tuleeko pöytä?

Unikkoja kuin rikkaruohoja.

Uljas lipuja.

Lentävä lähtö.

Alkaa mennä taiteen puolelle.

Että sellainen.

Yhdyskunta.

Joitakin unikoita.

Yhdyskunta 2. Horisontissa laiva.

Oli siellä muutama verkonmerkkikin.

Laituri alkaa olla mennyttä.

Vålse Vigin venesatama.

Kokkohommia.

Norre Vedby Kirke. Tanska on täynnä täsmälleen tuollaisia kirkkoja - yleensä vaan ovat valkoisia.

Laituri; tein itse, säästin.

Seisomme juuri nyt mainitun padon päällä.

Siinä se. Betoni ei ehkä ole 1800-luvulta.

Vedestä nousee kasvi.

Se on keskikesä nyt.

Vedestä nousee muutakin kuin kasvi -

kuten vaikka joutsenen pää.

Unikko on yllättävän karvainen.

Skagen-fiiliksen tavoittelua. Ei ihan.

Sadonkorjuu lähestyy.

Punaisia asioita.

Yksi punainen asia.

Arkkitehtuuri.

Lehtitunneli.

Itämisprosentti: alle sata.

Sokerijuurikasta, taas kerran Tanskassa.

Sinistä viljaa.

On se graafista.

Huomenna pitää mennä Ruotsiin. Entä jos ei tahdo?

Lähitähti paistaa.

Vielä pienet iltakävelyt.

Täkäläinen taivas on iso.

Usvaa horisontissa.

Lehtitunneli.

Sininen tuolla kaukana: meri.

Yksinäisyyden linnake oli itse asiassa suoramyyntikoju. Perunoita sun muita sai ottaa, rahat lippaaseen.

Muutama tutkielma samasta aiheesta.

Tämä on ehkä parempi.

Tai ehkä sittenkin tämä.

Paikallista villielämää.

Hippi peilissä, hommat ns. levällään.

Sota ja rauha.

Tunteella luettua.

1800-luku soitti. Puheesta ei saanut selvää.

Tummaa olutta leijonanjalkaisessa tuolissa.

Ruoka on mad, älä siis suutu.

Söpöystutkani hälyttää.

Lollandin, Falsterin ja Mønin kartta.

La-la-land.

takaisin

edellinen - seuraava