Grossglockner: Auringonnousu Edelweißspitzellä
Aurinko kurkistaa reunan yli.
Hei vain hei.
Tästä se sama rundi taas alkaa.
Vuoret sinertävät.
Säteiden metsästys alkaa. Tässä näkyy vähän.
Tässäkin jonkin verran.
No nyt alkaa löytyä.
Siinä!
Kännykän neulanreikäkamera on sentään jossain parempi.
Oikealla kameralla säteitä ei saa talteen ilman jalustaa - aukko pitäisi lähes sulkea ja valoa on vähän.
Päivä nousee tukiaseman takaa.
Näköalapaikka heijastelee.
No niin, säteitä näkyvissä.
Kivinen kaide on oiva jalusta.
Kivinen kaide on oiva jalusta.
Valo kiipeää ylemmäs.
Joskus peltikattokin on idyllinen.
Klikkaa isommaksi (uusi ikkuna.)
Vuorten sinisyys vaihtuu vihreäksi.
Hyvin tyyni vesi.
Kullankeltaista lunta.
Päivä nousee ylös asti.
Pieni kuu pienen pilven takana.
Valoisuus lisääntyy nopeasti.
Hyvin nopeasti.
Tuuli puhaltaa lunta ja pilvipeitettä huipun yli.
Viipaloitua valoa.
Näyttää samalta kuin auringonlasku - paitsi että ei.
Minikuu.
Valo polttaa jo pilvet puhki.
Seinässä on radiolähetin tai hyvin iso valo.
Vihreys lisääntyy.
Yksinäinen lumi.
Vielä on huipuilla varjoja - kohta enää ei.
Hippi korjaa vielä joutessaan sijoiltaan nyrjähtäneen ikkunan. Naamasta näkee, että kiinnostaa.