Ilmari:
Autolla lähemmäs Tanskan pohjoiskärkeä. Taas nummimaista dyynimaisemaa, pitkää ruohoa, kituliaita puita. Perillä on taas bunkkereita, yhdestä on ilmeisesti katto räjäytetty mereen. Sen päällä poseeraa hylje. Näköalapaikalla venäläisperheen äiti nappaa pulun kiinni lennosta. Pulu hämmentyy, vähemmän kuin hipit. Puluperheestä pyydetään ottamaan poseerauskuva iPadilla, tyhmännäköistä touhua kuten aina. Pohjoisimmassa kärjessä kahden eri meren aallot löivät eri suunnista, uiminen oli kielletty ja ranta täynnä meritähtiä, meduusoja, rapuja ja hyvin pientä pikkukalaa. Takaisintullessa oli vastatuuli ja kengätkin kastuivat. Hylje päivysti vieläkin, virtaus oli tuonut lokeille kalansaaliin. Usein ei näe lokkia kalansyönnissä, ainakaan stadissa.
Kas, harmaja majakka.
Dyynejä, ruusuja, valoa. Tuttu homma.
Laivojakin menee, muutamia.
Ilmasta vangittu pulu on hämmentynyt - muttei yhtä paljon kuin poika. Tai hipit.
Siellä se kärki nyt on.
Pehmeä hiekka, raskas kävellä.
Näihinkin bunkkereihin näköjään pääsee. Taustalla pyytäjä lähtee tavoittelemaan hengenvaarallista saalista.
Sellaiset pilvet, täälläkin.
Täälläkin on näköjään käyty edustamassa kulttuuria.
Bunkkerin katto on joutunut epähuomiossa mereen.
Juuri sopiva tekosaari hylkeen poseerata.
Sandormen-traktorijuna veisi perille asti, maksua vastaan.
Mehän toki kävelemme.
En liten fisk. Død.
Jero, standardikoira.
Meressä on melkolailla paljon eri sävyjä.
Meduusa hyytelöi menemään.
Onko tuo nyt painauma vai koholla?
Nokkakala. (On se, oikeasti.)
Onpa täälläpäin iso taivas.
Vuorovesilammikko ja vääristyvä horisontti.
Oikeasti lammikko oli hieman pienempi.
Maa loppuu - tee u-käännös, jos mahdollista.
Meret kohtaavat.
Hipitär kärjestä käsin. Vasemmalla Ruotsi, oikealla Norja.
Tanska kärjistyy. Harmi, että vesi oli kylmää.
Pakollinen turistikuva vielä.
Toinenkin.
Taitaa sittenkin olla parempi ihan ilman ketään.
Taas yksi meduusa.
Toinenkin. Ne limanuljaskat.
Jaa, että uiminen kielletty ja vaarallisia virtauksia? Hyvä, että vesi oli kylmää.