Odense 1/2
Odense, kaupunki joka todettiin satukirjamaisen nätiksi jo viime kerralla. Kävelykeskusta on iso ja vilkas, ja sitä laajennetaan juuri. Suomessa autojen puute kuulemma karkottaa asiakkaat. Ruoanhaku on pieni taistelu, mutta kaupasta saa ja puistoon mahtuu, aina.
Hotellilla neiti toivottaa tervetulleeksi ja rientää sitten toiseen huoneeseen tekemään sisäänkirjauksen automaatin kautta netin yli - puhumme webbikameralle, yhteys pätkii. Avainkortti työntyy vinoonsahatusta vaneriaukosta. 7-elevenistä saa silti vahvaa olutta (10%) paljousalennuksella lähes kellon ympäri. Tulevaisuus on täällä - tai ainakin jonkinlainen testiversio on.
Olemme saapuneet. Hotellin nimi on lupaava.
Katolla on pallojen viimeinen leposija.
"...ja neidille lonkero." Eiku.
Kävelykeskustassa ruokaa etsimässä. Gaga.
Miten kirjoitetaan smoothie?
I'm a hjertestarter, twisted hjertestarter...
Opettele ranskaa ja ymmärrä vitsi.
Jalkapuoli sotilas viinikaupan edessä. Kaikkia (molempia) Nikopol-trilogian lukijoita huvittanee edes hieman.
Suorien talojen bongausmatka alkaa, omat vatupassit mukaan. Terapiaakin on tarjolla.
It's just a fad.
80-lukuinen taidepäkäle ja muotoonleikatut puut.
Andersen ja politi.
Ikkunat, mitä niillä tekee?
Satusedän syntymäkoti kadun päässä. Matalia majoja.
Kauniita sorsanpoikasia.
Kävelykeskusta on jo nyt iso. Sitä laajennetaan edelleen. Liiketoiminta ei ole hyytynyt, kaupat eivät ole kuolleet.
Varokaa salkkumiehiä. Pienempi on paha suustaan.
Sellainen idylli tällä kertaa.
Hippi aurinkoisessa maisemassa.
Suorat talot, osa 2.
Kas, antikvariaatin ikkunassa on meille reittikartta.
Konkurssibaarissa on valmiiksi vanerit ikkunoissa. Ruokaa ei löydy täältäkään - jos ravintolassa ei ole asiakkaita, siihen on yleensä syy.
No fuds here either.
No nyt! Epäilyttävästi punertavat makkarat saavat kuitenkin jäädä hyllyyn.
Tuskin tämäkään ihan currywurstilta maistuu. Silti: "mikrobølgeovn" ja "karry/ketchup-sovs" - hieno kieli.
Puistoon istumaan ja eväitä syömään, miljöö on nippa nappa riittävän fiini.
Voittajan valinta: makrillisalaatti. Makrillia tomaattikastikkeessa ja majoneesia päällä. Nam.
Varmuuden vuoksi myös kana-cesar ja Tuborg.
Ja kanelietana, eli kanelsnegl - korvapuusti lehtitaikinasta. Ai että.
Hostellihuoneen naapuri. Eikä tämä vielä mitään, tällä saralla.
Hippi ja läheisriippuvainen televiisio. Sieltä tulee näköjään kanaa.
Larsberg, herran mahtavin saavutus tähän asti. Näitä piti tuoda tulomatkalta tuliaisiksi, mutta olivat jo loppuneet.