Vuoria ja Kotkanpesä (melkein)
Tatzelwurmstrassella, ehkä Seebachissa.
Tämä paikka saattaa olla Wall. Helppo löytää googlesta.
Toivottavasti ei tule ketään vastaan.
No nythän tämä kiintoisaksi käy.
Jyrkkä vasen.
Kaikenväriset kukat - ja hirvensarvet.
Oberaudorf ja salko.
Mintunvihreä talo ja palmuja. Etelässä ollaan joo.
Vielä kun tietäisi mitä tuossa sanotaan. Murretta se on, kun kääntäjä ei tunnista. Oberaudorfissa edelleen.
Taloja kallionkielekkeen alla.
Suunta oli väärä, siispä takaisin.
Tirolissa nujerretaan erilaista lohikäärmettä. Naakka seuraa kiinnostuneena.
Pellolle rakentaminen on trendi täälläkin.
Kössi.
Jossain Kössenin ja Schlechingin välillä.
Reit im Winkl ja Saksan hitain kiertoajelu.
Joka ei väistä. Tuumaakaan.
Joka ei väistä. Tuumaakaan.
Uskottavuuspisteet 5/5.
Sama juttu. Kattokin täynnä lumiesteitä.
Schwarzlofer - tuo joki, siis.
Weitsee.
Pysähdys jossain - ei hajua, missä. Ihan maiseman takia.
Polaroid-kuva onnistui yli odotusten.
Tätä tavoiteltiin.
Kuva toki kehittyi myöhemmin hieman.
Klikkaa isommaksi (uusi ikkuna)
"Kelatkaa, nää ihmiset asuu täällä joka päivä."
Neonvärisiä niittyjä.
Niin paljon sinistä ja vihreää.
Vuohia, ei lehmiä.
Neonvärinen pyöräilijä. Ikävästi pisaroita linssissä.
Lentokoneesta saa usein tällaisia kuvia.
Wihii!
Häh? Ei tällaisia pitänyt oikeasti olla.
Vaan onpa hyvinkin.
Hääajelusta oli tulla ruumiita Berchtesgadenin lähellä. Vastaantulijoita riitti, eteen ei nähnyt - ohitti silti.
Bussin odottelu tuossa olisi varmasti yhtä tylsää kuin muuallakin - ainakin parin viikon päästä.
Kotkanpesän parkkipaikka - tämän lähemmäs ei päästy. Kello ei ole paljon, mutta kiinni meni.
Takaisin alhaalla, tylsällä levikkeellä - miksi?
Koska tuolla se on.
Tuolla noin.
Palaamme asiaan ensi kesänä.
Schwöb. Paikkojen nimet käyvät yhä oudommiksi.