Grossglockner: auringonlasku Edelweißspitzellä
Siniset vuoret Zell am See:ssä päin.
Ihan kuin jostain luontodokumentista.
Onneksi on kuvia - ei tätä muuten ehkä uskoisi.
Sinistä ja vihreää -
- ja vähän auringonlaskun kultaa.
Tietä tosiaan riittää.
Fuscher Lacke ja Mittertörltunnel.
Fuscher Törl, taas kerran.
Kaukaiset, tunnistamattomat vuoret.
Urhea ranskis käy yöpuulle.
Sinisyys laskeutuu tännekin.
Brennkögel vielä valossa.
Maisemasta katoavat värit.
Pyöräily täällä on helppoa ja hauskaa.
Vuorentunnistus helpottui juuri merkittävästi.
Fuscherkarkopf auringossa, Sonnenwelleck varjossa.
Vasemmalla siis Brennkögel.
Zell am See hiipuu hiljaa pois.
Terassi tyhjenee. Aika mennä sisään.
Naamiovärjätty testiauto sulautuu maisemaan.
Taisin seistä tuolla pöydällä aiemmin tänään.
Hämärtyy.
Lampaita. Ei susia näkyvissä.
Persikkainen taivas.
Viimeiset säteet.
Nyt se tosiaan laskee.
Hei hei aurinko, nähdään huomenna.
Mikä Jessen kylkiluiden alta paistaa?
Kuvaajan jalat -sarja saa taas jatkoa.
Joku coveroi Dannyä radiossa - vai miten päin se meni?
Näkymä huoneesta. Tämä kelpaa.
Vielä kun saisi nuo heijastukset pois.
Zell am See myöhään.
Jatketaan tästä yllättävän aikaisin.